Yle uutisoi:
Hienoa!
Kohta Suomessa maanviljelijät alkavat kasvattaa pelloillaan tuulimyllyjä, joista saa paremmin rahaa kuin mistään laillisesta viljelykasvista per hehtaari. Yksi mylly vie maan pinnalla alaa alle yhden aarin (0.010 hehtaaria) ja lopun alan voi käyttää edelleen kasvien viljelyn harrastamiseen myllyjen alla. Myllyillä on tietysti oltava riittävästi tilaa että lavat mahtuvat pyörimään, 100 metriä tai enemmän etäisyyttä toiseen.
Vehnän satoisuus eteläisimmässä Suomessa on luokkaa 4.5 tonnia/hehtaari ja siitä maksettava hinta on luokkaa 100 eur/tonni (agrimarket termiinihinnat 2009), eli noin 450 eur/hehtaari. Lisäksi saattaa saada pinta-alatukea jopa 6600 eur/hehtaari. Seuraavassa käytetään viljan tuoton ja pinta-alatuen summaa vertailukohtana. Pelkällä viljan tuotolla tilanne on vielä hurjempi.
Otetaan vuoden tuotantokeskiarvoksi noin 30% laitoksen kapasiteetista ja valitaan 1 MW laitos. Se tuottaisi keskimäärin 0.3 MWh * 83.5 eur/MW = 25.0 eur tunnissa, 600 eur vuorokaudessa, tai 200-220 tuhatta euroa vuodessa ja 1MW myllyjä voisi pistää noin 100 metrin välein, eli tällä takuuhinnalla ne tuottaisivat noin 30 kertaa paremmin kuin vehnä!
Mitähän ne myllyt maksaa? Kuinka monessa vuodessa tuollainen maksaisi itsensä ja subventoisi maanviljelysharrastusta?
Googlella löytyi joku "1MW = USD 1.5 million" -- sähköntuotto maksaisi 1.5Meur hintaisen myllyn: 1.5/0.2 = 7.5 vuodessa. Ottamalla huomioon "FarmiSähkö Oy:n" pankkilainan korot, yms. tämä takaisinmaksuaika olisi varmaan pidempi.
Nämä laskut on tehty ilman nelilaskinta ihmeellisempiä välineitä, tarkemmat kustannukset ja tuotot etsien voi tehdä tarkempia laskuja. Kyllähän tämä hyvinkin voisi mennä varsinaiseen viljelyyn auttamattoman alimittaisella 10 hehtaarin luokkaa olevalla maatilalla maanviljelyn ja metsätalouden tulojen korvikkeena. Edes kolme vispilää tuollaiselle alalle niin että ne ei haittaa sen paremmin "metsänhoitoa", kuin "maanviljelyäkään".
Tuo 2000 MW tuulivoimaa on myös sähköverkkomme kannalta erittäin hankala juttu. Siitä aiheesta kirjoitin jutun "Tuulimyllyilläkö merkittävästi sähköä?" Aiheesta löytyy myös raportteja Fingrid:in sivuilta aiheesta "tuulisähkön liittäminen verkkoon".
Blogissaan Ydinvoimala vai muutama tuulimylly Eija-Riitta Korhola kirjoittaa tuosta 2000MW kokonaistehoisesta viherhaaveesta ihan osuvia ja hänen kommentoijansa huomauttavat myös että tuo olisi luokkaa 1000 kpl tuulimyllyjä jotka levitettynä tuuliselle rannikkoseudulle tarkoittavat luokkaa tuulimylly per 500 metriä...
Tammikuussa 2011 julkaisiin juttu optimaalisesta tuuliturbiinien sijoitustiheydestä. Tämä näyttää olevan noin 15 kertaa roottorin läpimitta, eikä 4-7 kuten aiemmin on ajateltu.
Tuulivoimalle esitetään markkinaehtoista takuuhintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä esittää, että takuuhinta otettaisiin käyttöön ensi vuoden alussa ja sen kesto olisi 12 vuotta.Työryhmän mukaan tuulivoimalle määrättävä tavoitehinta olisi 83,5 euroa megawattitunnilta. Tuulivoiman tuottajalle maksettaisiin syöttötariffina sähkön markkinahinnan ja tavoitehinnan välinen erotus.
Jos markkinahinta olisi esimerkiksi 50 e/MWh, syöttötariffin takaama osuus tuottajalle olisi 33,5 euroa megawattitunnilta. Loppuosan tuloista tuottaja saisi tuotetun sähkön myynnistä. Takuuhinnaksi esitetty 83,5 e/MWh on yli kaksinkertainen verrattuna sähkön tämän hetken hintaan pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Jos sähkön hinta kipuaa esimerkiksi 50 euroon, tuen osuus vastaavasti pienenee. Tällä mallilla on arvioitu, että lisälasku on noin 200 miljoonaa euroa vuosittain, jos hallituksen tavoite 2 000 megawatista tuulivoimaa toteutuu.
Hienoa!
Kohta Suomessa maanviljelijät alkavat kasvattaa pelloillaan tuulimyllyjä, joista saa paremmin rahaa kuin mistään laillisesta viljelykasvista per hehtaari. Yksi mylly vie maan pinnalla alaa alle yhden aarin (0.010 hehtaaria) ja lopun alan voi käyttää edelleen kasvien viljelyn harrastamiseen myllyjen alla. Myllyillä on tietysti oltava riittävästi tilaa että lavat mahtuvat pyörimään, 100 metriä tai enemmän etäisyyttä toiseen.
Vehnän satoisuus eteläisimmässä Suomessa on luokkaa 4.5 tonnia/hehtaari ja siitä maksettava hinta on luokkaa 100 eur/tonni (agrimarket termiinihinnat 2009), eli noin 450 eur/hehtaari. Lisäksi saattaa saada pinta-alatukea jopa 6600 eur/hehtaari. Seuraavassa käytetään viljan tuoton ja pinta-alatuen summaa vertailukohtana. Pelkällä viljan tuotolla tilanne on vielä hurjempi.
Otetaan vuoden tuotantokeskiarvoksi noin 30% laitoksen kapasiteetista ja valitaan 1 MW laitos. Se tuottaisi keskimäärin 0.3 MWh * 83.5 eur/MW = 25.0 eur tunnissa, 600 eur vuorokaudessa, tai 200-220 tuhatta euroa vuodessa ja 1MW myllyjä voisi pistää noin 100 metrin välein, eli tällä takuuhinnalla ne tuottaisivat noin 30 kertaa paremmin kuin vehnä!
Mitähän ne myllyt maksaa? Kuinka monessa vuodessa tuollainen maksaisi itsensä ja subventoisi maanviljelysharrastusta?
Googlella löytyi joku "1MW = USD 1.5 million" -- sähköntuotto maksaisi 1.5Meur hintaisen myllyn: 1.5/0.2 = 7.5 vuodessa. Ottamalla huomioon "FarmiSähkö Oy:n" pankkilainan korot, yms. tämä takaisinmaksuaika olisi varmaan pidempi.
Nämä laskut on tehty ilman nelilaskinta ihmeellisempiä välineitä, tarkemmat kustannukset ja tuotot etsien voi tehdä tarkempia laskuja. Kyllähän tämä hyvinkin voisi mennä varsinaiseen viljelyyn auttamattoman alimittaisella 10 hehtaarin luokkaa olevalla maatilalla maanviljelyn ja metsätalouden tulojen korvikkeena. Edes kolme vispilää tuollaiselle alalle niin että ne ei haittaa sen paremmin "metsänhoitoa", kuin "maanviljelyäkään".
Tuo 2000 MW tuulivoimaa on myös sähköverkkomme kannalta erittäin hankala juttu. Siitä aiheesta kirjoitin jutun "Tuulimyllyilläkö merkittävästi sähköä?" Aiheesta löytyy myös raportteja Fingrid:in sivuilta aiheesta "tuulisähkön liittäminen verkkoon".
Blogissaan Ydinvoimala vai muutama tuulimylly Eija-Riitta Korhola kirjoittaa tuosta 2000MW kokonaistehoisesta viherhaaveesta ihan osuvia ja hänen kommentoijansa huomauttavat myös että tuo olisi luokkaa 1000 kpl tuulimyllyjä jotka levitettynä tuuliselle rannikkoseudulle tarkoittavat luokkaa tuulimylly per 500 metriä...
Tammikuussa 2011 julkaisiin juttu optimaalisesta tuuliturbiinien sijoitustiheydestä. Tämä näyttää olevan noin 15 kertaa roottorin läpimitta, eikä 4-7 kuten aiemmin on ajateltu.
Ei myllyjä ihan sadan metrin välein voi asetella. En lukenut tarkkaan, eli voin toki olla väärässäkin, mutta osoitteesta http://www.copperinfo.co.uk/power-quality/downloads/pqug/851-wind-farm-case-study.pdf löytyy PDF, josta poimintoja:
VastaaPoistaWind turbines of 2 MW
Hub height 80 metres
Rotor diameter 80 metres, 3 bladed rotor
Wind turbines require a mutual spacing of at least four to five rotor diameters, corresponding to approximately 300 to 500 metres.
En tutkinut asiaa enempää, mutta oletan, että tuulivoimalan teho on suoraan verrannollinen turbiinin roottorin pyöriessään peittämään pinta-alaan, joten oletan, että jos 2 MW turbiinin lapojen läpimitta on 80m, 1 MW voimalan roottorin läpimitta on 56,6m.
Jos väittämä "Wind turbines require a mutual spacing of at least four to five rotor diameters" pitää paikkansa, se tarkoittaisi, että turbiinien pitäisi olla vähintään 230-280 metrin päässä toisistaan.