Yle: Thors isovanhempien oleskeluluvista
Ulkomaalaislain mukaan isovanhempi ei kuulu ydinperheeseen. Isovanhempi saa oleskeluluvan Suomeen käytännössä vain, jos hän on "täysin riippuvainen" suomalaisista omaisistaan. Maahan-muutto–ministeri Astrid Thorsin mukaan tiukkoja käytäntöjä ei olla lieventämässä, vaan maahanmuuttoasioissa keskitytään kotouttamiseen.Tuon ensimmäisen kerran kuullessani ajattelin että "ai jaa, lähetetään alkuperäiseen kotiinsa?" Sitten muistin että "ei, tämähän oli uuskieltä joka tarkoittaa että "kustannetaan elämä suomessa.""
Minuun kohdistuu tällä hetkellä ihan toisenlaistakin painetta. Väitetään, että Suomen perheenyhdistämispolitiikka olisi aivan liian löperoä. Ei se kyllä Ruotsista ja Norjasta poikkea, mutta tällaistähän on väitetty pitkin kevättä.
No eipä näissä vertailukohteissa mitään hurrattavaa ole. Ruotsalaiset ovat päästäneet hommansa överiksi ja muut pohjoismaat matkivat kaikessa Ruotsalaisia.
USA:ssa tekivät DNA-analyysejä väitetyistä perheenyhdistämisistä ja kun se osoitti, että väitteet lähisukulaisuudesta ovat pääasiassa perättömiä, koko ohjelma lopetettiin.
EU direktiivi 2003/86/EY, on suomenkielisen yhteenvetonsa mukaisessa soveltamiskäytössä ihan tolkullinen sääntö. Keskeisiä lainauksia:
Perheenyhdistämistä voivat hakea kolmansien maiden kansalaiset, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa jossakin jäsenvaltiossa ja joilla on todellinen mahdollisuus jäädä maahan pysyvästi. Sen sijaan direktiiviä ei sovelleta sellaiseen kolmannen maan kansalaiseen, joka on hakenut pakolaisaseman tunnustamista ja jonka hakemuksesta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä tai jolle on myönnetty tilapäinen suojelu. Sitä ei myöskään sovelleta Euroopan unionin kansalaisen perheenjäseniin.Perheenkokoajana siis ei voi olla maahan yksin saapunut alaikäinen lapsi.
Direktiivi ei estä soveltamasta kansalliseen lainsäädäntöön mahdollisesti sisältyviä suotuisampia säännöksiä.
Oikeus perheenyhdistämiseen koskee seuraavia henkilöitä:Jäsenvaltiot voivat antaa säännöksiä, joissa oikeus perheenyhdistämiseen ulotetaan kattamaan myös seuraavia henkilöitä:
- perheenkokoajan aviopuoliso
- perheenkokoajan ja hänen aviopuolisonsa alaikäiset lapset, mukaan luettuina lapset, jotka on adoptoitu (alaikäisellä lapsella tarkoitetaan lasta, joka on kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä määriteltyä täysi-ikäisyyden rajaa nuorempi ja joka ei ole naimisissa).
- ensimmäisen asteen sukulaiset suoraan ylenevässä polvessa
- täysi-ikäiset naimattomat lapset
- avioliitonomaisissa olosuhteissa elävä henkilö.
Jäsenvaltio voi vaatia, että perheenkokoajalla on asunto, joka täyttää yleiset turvallisuus- ja terveys-vaatimukset, ja sairaus-vakuutus. Samoin voidaan edellyttää, että hänellä on vakaat tulot, jotka riittävät sekä perheenkokoajan omien että hänen perheenjäsentensä ylläpitoon ilman, että heidän on turvauduttava kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmään. Lisäksi perheenkokoajaa voidaan vaatia noudat-tamaan kotouttamistoimenpiteitä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Perheenkokoajalta voidaan myös edellyttää, että hän on asunut maassa tietyn ajanjakson, jonka pituus voi olla enintään kaksi vuotta, ennen kuin hänen perheensä voidaan yhdistää.
Pakolaisten perheenyhdistämiseen sovelletaan erityisiä säännöksiä, jotka koskevat muun muassa perheenjäsenen käsitettä, sukulaisuussuhteen todistavia asiakirjoja sekä asuntoa, sairaus-vakuutusta, vakaita tuloja ja kotouttamis-toimenpiteiden noudattamista koskevia vaatimuksia.
Petollisen toiminnan (esimerkiksi asiakirjojen väärentämisen tai lumeavioliiton) tapauksessa hakemus hylätään. Asianomaisilla henkilöillä on oikeus hakea kaikkiin hylkäyspäätöksiin muutosta oikeusteitse.
Kun näistä mennään yli Ruotsalaiseen sinisilmäiseen maailmansyleilyyn, ei ole mikään ihme että kansa alkaa nurista.
- US Department of State, Bureau of Population, Refugees and Migration Fraud in the Refugee Family Reunification (Priority Three) Program
