"Vähemmän Lihaa - Vähemmän Lämpöä" - vai ei?

American Chemical Society on pitämässä konfrenssiaan ja yhtenä päivän aiheena oli, että "mikä on totuus väittämässä: Vähemmän karjaa tuottaa vähemmän kasvihuonekaasuja?" Tutkimustuloksen keskeinen sanoma on:

"Voimme toki vähentää kasvihuonekaasujen tuotantoa, mutta ei vähentämällä lihan ja maidon kulutusta."
"Tuottamalla vähemmän lihaa ja maitoa, saamme lisää nälkää köyhiin maihin."

Kehittyneiden maiden pitäisi vähentää öljyn ja hiilen käyttöä sähköön, lämmitykseen ja liikenteeseen. Liikenne tuottaa arvioilta 26% kaikista kasvihuonekaasuista USA:ssa, kun taas karjan ja sikojen kasvatus syötäväksi tuottaa noin 3%.

Tässä ei sanota, että kuinka suuren osan maailman kasvihuonepäästöistä USA:n liikenne kokonaisuudessaan muodostaa, mutta se ei ole triviaalin pieni luku.

Tässäkin pätee Amdahlin Laki, jos optimoit asiaa joka muodostaa jonkun pienen osan kokonaisuudesta, sanokaamme 10%, paras mitä voit saada aikaan on 10% parannus kokonaisuuteen. Amdahl opetti tietokonenörteille, että optimoinnissa (ja myös ongelmien eliminoinnissa) kannattaa ottaa ensin suurin ongelma ja jauhaa se pienemmäksi, sitten ottaa seuraava, jne.

Insinörtti jatkaa mitenkään syyllisyyttä tuntematta karnivorismia - ja kyllä pihvin kaveriksi pitää aina kasviksiakin ottaa, mutta pääasiassa kasvikset ovat sitä mitä ruoka syö...

---

American Chemical Society, press release: ACS: Eating less meat and dairy products won’t have major impact on global warming

Kesäajan aika on mennyt ohi

Kun Benjamin Franklin esitti ajatuksensa Kesäajasta, maailma oli kovin erilainen. Edison, Westinghouse, Tesla ja Carrier olivat vasta kaukana tulevaisuudessa.

Nykymaailmassa ei käytetä kynttilöitä tai öljylamppuja, mutta enenevässä määrin sähkövaloa ja ilmastointia.

Sähkövalon hyötysuhde wateista sähköä lumeneiksi valoa on parantunut ja parantuu edelleen jonkun verran (käyttämällä täysikokoisia loisteputkia eikä noita vitsejä nimeltä "pienloistelamppu".)
Paikallisesta kulttuurista riippuu, kuinka paljon käytetään esimerkiksi ilmastointia ja varsinkaan jäähdyttävää sellaista.

Tuoreessa tutkimuksessa (WSJ) Indianalaisten (yhdysvaltain osavaltio) sähkönkäyttötapojen muutoksista kesäaikakäytännön käyttöönoton myötä kävikin ilmi, että pidempi valoisa ja lämmin iltapäivä on lisännyt jäähdyttävän ilmastoinnin käyttöä, joka on merkinnyt selvästi lisääntynyttä sähkön kulutusta.

Indianassa kesäaika otettiin käyttöön vaihtelevasti 2000 luvulla, joissain piirikunnissa (vastaa suunnilleen meikäläistä isoa kuntaa) kesäaika otettiin käyttöön muutamaa vuotta aiemmin kuin valtaosassa muuta osavaltiota. Tutkittaessa sähkönkulutuksen muutoksia 2000 luvulla ja vertaamalla piirikuntia joissa kesäaika oli käytössä ja joissa se ei ollut, taloustutkijat päätyivät havaintoon, että lisääntynyt pitkä kuuma ilta on lisännyt koneellisen jäähdyttävän ilmastoinnin käyttöä → energiaa kuluukin enemmän!

Insinörtin oma kesäajan mielettömyyden ajattelu perustuu muutamaan muuhun seikkaan, joista mitättömimpiä ei ole meidän erittäin pohjoisen sijaintimme ja planeetan akselin inklinaation yhteisvaikutus valoisan ajan määrään täällä.
Eurooppalaista kesäaikaa noudattamalla meillä siirtyy astronominen puoliyö (ja puolipäivä) aina vaan myöhemmälle keskiyöstä/-päivästä.

Muutama viikko aivan kevät- ja syyspäiväntasauksien lähellä kesäaika vaikuttaa mitenkään lisäävästi illan valoisuuteen. Lopun kesää auringon korkea deklinaatio (tähtitieteen koordinaattijuttuja) antaa tänne pohjoiseen hyvin pitkät päivät ja lyhyet yöt -- unohtamatta että napapiirin pohjoispuolella keskikesä on täysin vailla yötä.

Meillä olisi parempi että kesällä aurinko laskee "aiemmin", jotta illat olisivat viileämpiä ja muutamana kuumana kesän viikkona pääsisi nukkumaan ilman ilmastointikonetta jo 24:00 nurkilla.
Meille oikeampi "kesäaika" olisi siis Moskovan aika (UTC+4h)!
Keväällä ja syksyllä ehkä kuukauden verran voisi joten kuten perustella että kevät- ja syysaika olisi UTC+2h, eli tuo nykyinen "kesäaika". Talviaika on sitten aika sama että mitä se on. Töihin lähtiessä on pimeää ja töistä tullessa on pimeää.

Kuten Indianalaisten sähkönkäyttöhistorian muutokset osoittavat, perustelu että "pidempi valoisa ilta vähentää sähkön kulutusta" ei välttämättä sittenkään ole niin suoraviivainen juttu. Siellä sähköä alkoi kulua paljon enemmän juurikin pitkän valoisan illan takia!

Kiitos vaan insinööri Carrier:ille, tuolle ilmastointikoneen keksijälle.

Näin kellon siirtelyä pohtii Suomenlahden rannalla työskentelevä Insinörtti.